Ulkolämpötila +12, pilvistä

Hello everyone!
Elämä hymyilee täällä pallon toisella puolen ja päivät ovat tapahtumia täynnä. Olen ollut täällä melko kiireinen viime aikoina ja se on mielestäni vain hyvä, sillä Suomen ajattelu jää heti vähemmälle. Tässä teille kertomus viimeviikkoisista tapahtumista:

Lokakuun viimeisenä päivänä täällä juhlittiin Halloweenia ja minä vietin sen yhdessä uusien kavereideni kanssa Ruthyn kotona. Meillä oli todella hauskaa! Olimme suunnitelleet Halloweenasumme jo aikaisemmin ja tuona kyseisenä päivänä pääsimme ne pukemaan. Minä pukeuduin mustaan pitkään noitamekkoon ja viittaan ja  kaverit kopioivat tyyliä merirosvoista. Meitä oli siis yhteensä 4 tyttöä. Arum ja Aunes ovat myös vaihto-oppilaita Thaimaasta ja Koreasta ja Ruthy on amerikkalainen.

Ensimmäisenä oli vuorossa Halloweenkeitto & jälkiruoaksi suklaamuffinsit, sen jälkeen siirryimme alakertaan Ruthyn huoneeseen katsomaan kauhuelokuvaa. Ruthyn äiti oli todella panostanut juhlaan, sillä koti oli koristeltu joka puolelta  Halloweenteemaan mm. pumpulisilla hämähäkinseiteillä, kurpitsalyhdyillä  etc. Pysäytimme välillä elokuvan ja menimme Ruthyn autotalliin, joka oli myös koristeltu pääkalloin ja aarrearkuin ja heillä oli käytössä myös savukone! Näimme muutamia pieniä lapsia, jotka tulivat hakemaan karkkia meiltä. Elokuvan jälkeen lähdimme myös itse kiertelemään ovilta oville kurpitsasangot kädessä. Ulkona oli mahtavaa, sillä monet naapurit olivat panostaneet talonsa ulkoasuun ja löysimme pihoilta mm. zombien, valokäärmeen, hautakumpuja/arkkuja, kurpitsalyhtyjä, pääkalloja ja ties mitä pelottavaa. Yksi talo oli silti ylitse muiden. Ensimmäisenä näimme ikkunan, joka hohkasi liilaa valoa, sisällä oli pöydällä lamppu, jossa oli ihmisen jalka väärinpäin tukirankana (ei tietenkään oikean ihmisen), sitten näimme pystyyn nostetun hauta-arkun ja kurpitsalyhtyjä ym. Saavuimme portaille ja näimme monsterinasuun pukeutuneen miehen musta karkkisanko kädessä. Huusimme yhteen ääneen "Trick or treat!" ja mies antoi meille jokaiselle karkkia. Miehen takana seisoi noidan asuun pukeutunut nainen. Täytyy sanoa, että oli hitusen karmiva kokemus! Ulkona oli melko kylmä, joten lähdimme sangot täyteen saatuamme sisälle pelaamaan Halloween twisteriä. Ilta kului nopeasti ja lähdimme väsyneinä koteihimme.

Torstaina, eli 1. marraskuuta esiinnyin Womens Enseble kuoron kanssa syksyn kuorokonsertissa. Kyseisessä kuorossa on noin 50 laulajaa. Sekin oli mahtava kokemus, sillä pidän esiintymisestä. Noin 400 päisen yleisön joukossa oli kuuntelemassa myös Ruthy sekä isäntäperheeni. Margaret videokuvasi & kuvasi koko esityksen + myös muita kuoroja. Lauloimme neljä kappaletta kolmiäänisesti ja itse laulan sopraano I:ssä. Kappaleet olivat nimeltään Bonny Wood Green, Ombra Mai Fu, Clothes of Heaven ja Call of flowers. Lauloimme siis myös italiaksi ja ranskaksi!  Hauskin juttu oli, että minun oli vaikeampaa muistaa englannin kielisen kappaleen sanoja kuin esimerkiksi italialaisen. Mutta hienosti konsertti kuitenkin meni ja saimme tonneittain kehuja. Minua tulivat kehumaan monet tuntemattomat ja tutut ja eräs vanha mies, jota en koskaan aikaisemmin ollut nähnyt, kysyi olenko Norjasta. Ilmeisesti olen hyvin skandinaavisen näköinen täällä! Lisäksi oli kivaa huomata, että kuorolaisista on tullut paljon läheisempiä ja monet ovat niin ystävällisiä kaiken aikaa.

Koulussa olen vaihtanut englannin kurssini helpompaan ja historiaa kokeilen toisella opettajalla. Tällainen järjestely näyttäisi toimivan minulla paremmin. Kuororyhmäläisetkin sanoivat, että kyseinen enkun kurssi, jossa olin aika pitkään, on tosi vaikea jopa heille. He siis ymmärsivät hyvin, miksi siirryin helpompaan ryhmään.

Lauantaina oli tiedossa elokuvia ja musikaalia. Margaret kyyditsi minut, Ruthyn ja Arumin Lakevillen elokuvateatteriin ja menimme katsomaan Martian Childin. Se oli melko hyvä leffa, vaikka vähän surullinen. Ostimme popkornia ja täällä tosiaan pienet popkornit ovat samat kuin jättikoko Suomessa. Minulla ja Arumilla riitti naureskeltavaa, kun saimme käteemme amerikan version small popcorneista. :D Elokuvan jälkeen jäimme  hetkeksi pelaamaan videopelejä ja sen jälkeen  menimme Harry's nimiseen ravintolaan syömään. Itse tilasin honey chicken salaatin ja siinä olikin syömistä. Mutta se oli todella hyvää!
Ajoimme sen jälkeen meille ja soittelimme puheluita joka suuntaan ja sen jälkeen lähdimme katsomaan koulumme musikaalia "On the town". Täytyy myöntää, ettei se ollut mitään verrattuna oman kouluni musikaaleihin! Ruthykin oli pettynyt, sillä viime vuoden musikaali oli kuulemma ollut paljon parempi. Väliajalla ostimme kahviosta suklaabrownieseja. Musikaalin jälkeen olin kotona joskus 11 aikaan ja siirsimme kelloja tuntia taaksepäin. Eli kello olikin vasta 22. Olin kuitenkin niin väsynyt, että menin saman tien nukkumaan.

Huominen päivä täällä on vapaa ja koulu jatkuu vasta tiistaina. Ensi viikonloppuna on tiedossa jotkin juhlat naapuritalossa, jonne meidät on kutsuttu. Ja tässä vaiheessa kiitos suunnattomasti kaikille kommenteista, laittakaahan jälleen tulemaan kunnon kommenttivyöry. Niitä on niin hauska lukea! Paljon terkkuja,
Anne-Mari